Nerokas valloitus: Miten ruotsalaiset kahmivat Suomen kirjatuotot ja mitä asialle voi tehdä

Hattu päästä, suomalaiset. Ruotsi tuli ja kaappasi Suomen kirjallisuuden. Miten se tehtiin ja voiko asialle enää tehdä mitään?

Äänikirjat ja niiden myötä muuttunut markkina on pienentänyt suomalaisten kirjailijoiden tuloja, mutta miten tilanteeseen päädyttiin? On hyvä välillä ihailla ruotsalaisten bisnesosaamista. Miten siis Suomen kirjallisuuskenttä ajautui ruotsalaisten alustayhtiöiden armoille ja voiko enää tehdä mitään?

On hyvä ihailla ruotsalaisten bisnesosaamista

Ruotsalaisten nerokas operaatio on tehty reilussa vuosikymmenessä, joten "heja Sverige!" huudahdus lienee paikallaan.

Alkupiste: Storytel perustetaan

Aloitetaan vuodesta 2005. Silloin Ruotsissa perustettiin Storytel. Toimitusjohtaja Jonas Tellanderilla oli visio, ja noheva mies hoiti firmaan rahat ja osti pari paikallista kustantamoa.

Samoihin aikoihin perustettiin Spotify. Kyllä ne ruotsalaiset osaavat – ja uskaltavat. Kun naapurissa laitettiin hanaa, me Suomessa mietimme yhä, että olipa se 2000-luvun teknologiakupla nolo juttu. Että pidetään ne pöhinät mahassa ja visiot kurissa.

Yrityskaupoilla Suomi haltuun

Ruotsalaisten Suomen valloitus käynnistyi toden teolla, kun vuonna 2011 ruotsalainen perheyritys Bonnier osti WSOY:n, joka oli Suomen suurin kustantaja Otavan ohella. Ennen WSOY-kauppaa Bonnier omisti jo Tammen ja Readme.fi-kustantamon.

Bonnier kahmii kustantamoja

Bonnier eli Suomessa WSOY on jatkanut pienten kustantamojen hankkimista osaksi ruotsalaiskonsernia tähän päivään asti, mikä on järkevää ja kasvuhakuista liiketoimintaa.

Storytel puolestaan osti Suomen kolmanneksi suurimman kustantamon Gummeruksen vuonna 2019.

Seuraava aalto: äänikirjapalvelut Suomeen

Storytel levittäytyi lahden yli Suomeen vuonna 2016. Siis alle kymmenen vuotta sitten.

Storytelille tarvittiin kilpailija, ruotsalainen sekin toki. Bonnier perusti Bookbeat-äänikirjapalvelun vuonna 2015 ja siitä tulikin nopeasti Suomen suosituin äänikirja-alusta. Tässä auttoi iso markkinaosuus ja omille teoksille annettu parempi näkyvyys ja reilummat diilit. Win-win siis, mutta konsernin sisällä.

Tilanne nyt

Ruotsalaiset omistavat kolmesta Suomen suurimmasta kustantamosta kaksi.  Mutta Otava ei ole itseään myynyt. Ainakaan vielä. Jääräpäisesti suomalaisena pysyttelevä Otava sen sijaan sijoitti Storyteliin syksyllä 2022 12 miljoonaa euroa – ja sai kasvuraketin osakkeista 3,5 % ja hallituspaikan.

Otava sai 3,5 % ja hallituspaikan

Suomalaisten kirjailijoiden äänikirjat kuunnellaan ruotsalaisista palveluista, jotka ovat muuttuneet kannattaviksi. Suomalaisen kirjallisuuskentän tuotot valuvat Ruotsiin ja kirjailijoiden tulot ovat kuvion johdosta romahtaneet. Ruotsalaisomisteisilla kustantamoilla menee suhteellisen hyvin.

Voisi taas huudahtaa "heja Sverige!", mutta kiljahdus jää kurkkuun.

Mitä voimme tehdä?

Olisiko paras vain luovuttaa? Todeta, että Tre Kronor on parempi ja Leijonien aika on ohi? Ja höpsis!

Suurin osa suomalaisista kustantamoista on yhä itsenäisiä. Suomessa julkaistaan mahtavaa kirjallisuutta ja uudistetaan äänikerrontaa esimerkiksi audiodraamoilla tai suoraan ääneksi tehdyillä teoksilla.

Suurin osa suomalaisista kustantamoista on yhä itsenäisiä

On aika ottaa homma omiin käsiin. Tarvitaan joukkovoimaa eli useiden itsenäisten kustantamojen ja tekijöiden yhteistyötä reilumman mallin rakentamiseksi. Sillä ei tämä ruotsinlaivoilta tuttu mässäilybuffet ja äänikirjallisuuden alennusmyynti ole ainut tapa toimia – tai edes yleistä maailmalla. Siis että parilla kympillä kuussa saa kaikki uutuuskirjat korviinsa. Näin toimitaan Ruotsissa, Suomessa ja parissa Itä-Euroopan maassa. Jopa Norjassa kirjat myydään lain pakottamina ensin kappalemyynnissä. 

Suomen ja Ruotsin malli ei ole ainut tapa toimia

Äänikirjat sinänsä eivät ole pahoja. Nehän ovat mahtavia ja moni kuuntelee mieluummin kuin lukee. Eivätkä lukuaikapalvelutkaan ole hirviöitä vaan hienoja bisneskoneita. Mutta ehkä voisimme miettiä, josko ne uutuusteokset myytäisiin ensin kappalemyynnissä ja vasta myöhemmin lukuaikapalveluissa? Jos olisi kauppa, jonne sekä kustantajat ja kirjailijat ohjaisivat äänikirjan ystäviä, koska jokaisesta ostoksesta jäisi tekijöille ja kustantajille kunnolla rahaa?

Kuulokuvan kauppa on vasta alkua

Kuulokuvan äänikirjojen kappalekauppa on vasta ensimmäinen operaatio, jolla lopetetaan lamaannusta. Seuraavaksi voisimme miettiä yhdessä, miten digitaalisesta kirjallisuudesta ja muista ääniteoksista saadaan Suomea hyödyttävää taidetta ja liiketoimintaa. Mitä ovat tulevaisuuden teokset ja miten niitä markkinoidaan, myydään ja kulutetaan. Ja miten alan tulonjaosta tulee reilumpi.

Kyse ei ole siitä, että ruotsalaiset tekivät väärin – vaan siitä, että meillä on vielä mahdollisuus tehdä itse oikein.

Osaamme ihan yhtä hyvin kuin ruotsalaiset. Pitää vain tehdä. Mutta alkaa olla jo kiire. Sillä ruotsalaisilla on intoa, ideoita ja rahaa.

Ollaan siis koodissa asap.

Seuraava kirjoitus

Toimeen! Näin Suomen kirjamarkkinasta tulee digitaalinen, tuore ja terve

Aikaisempi kirjoitus

Äänikirjat kappalemyyntiin – Kuulokuva takaa tekijöille reilun korvauksen

-------->

Kuulokuva on ääniteosten kustantamo ja äänikirjojen reilu verkkokauppa. www.kuulokuva.com

-------->

Yhteystiedot
Sami Kuusela
044 3234323
sami.kuusela (a) kuulokuva.com